Osa 1.

Pohdi oppimispäiväkirjassasi seuraavia kysymyksiä:

Millaiset opetuksen ja oppimisen tavat ovat koulussa perinteisesti hyväksyttyjä? Miksi ne ovat vakiintuneet kouluopetuksen käytänteiksi? Millaisia olisivat uudet ja innovatiiviset oppimisen ja opiskelun käytänteet?

 

Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat myös sen toimijoihin ja tapoihin toimia osana kasvavaa ja kehittyvää yhteiskuntaa. Teknologian ja tietotekniikan kehitys on ollut nopeaa ja se kehittyy edelleen. Virtuaalisuus ja sen käyttäminen laajasti työelämässä on yleistynyt, eikä koulun kenttäkään ole poikkeus. Virtuaalisuus ja muun muassa mobiiliteknologia avaavat uusia ovia perinteisen opetuksen rinnalle, se kuinka sitä hyödyntää on opettajasta itsestään kiinni. Uudet metodit ja niiden käyttöön ottaminen ei tarkoita sitä, että vanhat tulisi sulkea pois. Opetus teknologian maailmaan astuminen voi mahdollistaa opettamisen ja oppimisen laajentumisen kokonaisvaltaisemmaksi, kuin pelkkien perinteisten opetus menetelmien käytöllä olisi mahdollista saada aikaan.

 

Perinteiset opetus käytänteet ovat juurtuneet ajan kuluessa opettajien perustoiminnoiksi, joista heidän voi olla vaikea irrottautua. Vankka kokemus ja perinteisten keinojen niiden hyväksi koettu asema vahvistavat entisestään opettajien halua käyttää niitä perinteisiä, jo hyväksi havaittuja tapoja opettaa ja edistää oppimista. On kuitenkin havaittu, että nämä perinteiset käytänteet eivät yksinomaan riitä tukemaan opiskelijoiden kokonaisvaltaisempaa oppimista. Mielestämme perinteisiä asetelmia koulun opetuksessa on opettajalähtöinen työskentely, jolloin opiskelijoiden tehtäväksii jää, vain annetun tiedon vastaanottaminen sellaisenaan. Oppiminen on mekaanista, opettajalta opiskelijalle tapahtuvaa tiedon siirtymistä, jolloin oppiminen jää kovin pinnalliseksi. Kaikille tuttua on tunnin alussa tapahtuva opettajan lyhyt opetustuokio, jonka jälkeen opiskelijat itse ratkaisevat tehtäviä omillaan. Perinteisiin opetusmenetelmiin kuuluu mielestämme myös ryhmä-ja parityöskentely, mutta aivan liian pienellä toteutuksella. Yhteisöllisen oppimisen lisäämistä opetukseen ja koulu työskentelyyn tulisi lisätä. Ryhmissä ja pareittain oppimien rohkaisee opiskelijoita oman toiminnan lisäämiseen ja vähentää passiivisuutta, joka on yleistä opettajan vain puhuessa luokan edessä opettaen. Ryhmätyöskentely lisää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta koulussa, joka on tärkeä myös oppimisen ja yleisen ilmapiirin kannalta. Periteisenä pidämme myös juuri formaalia opetusta, joka tapahtuu koulun sisällä. Opetus sijoittuu koululuokkaan, eikä huomioon oteta informaalin oppimisen merkitystä. Useat opettajat ovat toimineet alalla jo vuosia. Heillä on omat metodinsa, joilla he opettavat. Opettajat ovat uskoaksemme jokseenkin juuttuneet painetun tekstin aikaan ja kokevat teknologian käytön ja virtuaalisen opetuksen vieraana. Hei eivät omaa innostusta tuoda sitä osaksi luokkahuoneen toimintatapoja. Kuitenkin teknologian käyttö on yleistymässä ja sitä käytetään enemmän niin opetuksessa, kuin oppilaan ohjauksessakin. Teknologian kehittyessä tarvitaan uusia ja innovatiivisia tapoja opettaa ja ohjata opiskelijoita.

 

Koulun tulee kasvattaa nuorista opiskelijoista tulevaisuuteen valmistautuneita kansalaisia, joilla on tulevaisuuden yhteiskuntaan vaadittavat taidot hallussaan. Opetuskäytänteet, joilla edistetään niin sanottuja 2000-luvun taitoja, kutsutaan innovatiivisiksi opetuskäytänteiksi. 2000-luvun taidoiksi on nimetty muun muassa, yhteistoiminta sekä tietotekniikan mukaan ottaminen oppimisessa ja opetuksessa. Innovatiivisten opetuskäytänteiden avulla opetusta pyritään laajentamaan luokkahuoneen ulkopuolelle, sekä integroimaan tietotekniikkaa osaksi koulun arkea. (Kankaanranta toim. 2011) Teknologian mukaan ottamisella opetukseen on suuri rooli. Nuoret käyttävät teknologiaan lähes päivittäin, sekä suurin osa nuorista omistaa kehittynyttä mobiiliteknologiaa. Nuoret omaavat kiinnostusta teknologiaa kohtaan, ja heillä on erilaiset lähtökohdat teknologiseen osaamiseen, kuin esimerkiksi opettajilla. Nuoria voi kutsua niin sanotuiksi diginatiiveiksi, sillä he ovat syntyneet teknologian keskelle. Pelkästään tiedon vastaanottamisen sijaan nyky nuoret etsivät ja hyödyntävät tietotekniikkaa aktiivisesti uuden tiedon etsimiseen ja sen rakentamiseen. Erilaisten teknologioiden integrointia opetukseen tulisi lisätä. Pohdimme kuitenkin käsitettä tulevaisuuden yhteiskunta. Teknologia on kehittynyt viime vuosikymmeninä suurin harppauksin. Kuinka tiedämme millaiset taidot ovat tarpeen tulevaisuudessa? Voimmeko ennakoida tulevaa tai mallintaa tulevaisuudessa tarittavia taitoja?

 

Teknologia osana opetusta on mielestämme kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Emme voi jäädä yhteiskunnan teknologisen kehityksen jalkoihin varsinkaan koulutuksen kentällä.  Opintojen ohjauksessa ja opettamisessa erilaisten ohjelmien nopea kehitys luo myös paineita jatkuvasta itsensä kouluttamisesta. Sovellukset joita hyödynnämme, esimerkiksi tällä opintojaksolla, ovat valmistuttuamme jo vanhoja ja unohdettuja. Sovelluksia kehitetään jatkuvasti ja markkinoille saapuu alati uusia ohjauksen ja koulun kentällä käytettäviä sovelluksia, joiden kehityksen perässä pysyminen voi turhauttaa. Ohjaajalla ja opettajalla tulee itsellään olla halu kehittyä ja pysyä yhteiskunnan kehityksen mukana. Etä-opiskelu mahdollisuus ja verkko-opinnot tulisi ottaa tiiviimmin mukaan perinteisen opetuksen ja ohjauksen rinnalle. Opetuksessa tulee mielestämme panostaa enemmän tietoteknisen osaamisen kehittämiseen ja sen ottamiseen osaksi opetusta ja oppimista. Nuoret oppivat samalla kriittisyyttä ja kriittistä lukutaitoa esimerkiksi internettiä kohtaan, etsiessään tietoja joihinkin opiskelu tehtäviinsä. Yhteisöllistä oppimista ja ryhmätyöskentelyä tulee lisätä ja opiskelijoita kannusta enemmän aktiivisuuteen, kuin passiivisuuteen. Ryhmässä työskenteleminen toisten kanssa opettaa sekä sosiaalisia taitoja, kuin myös ongelmanratkaisua. Nuoret saavat itse rakentaa ja prosessoida tietoa itsenäisesti joka rohkaisee omaan toimijuuteen ja aktiivisuuteen, sekä mahdollisesti myös uudella tavalla innostumiseen koulua ja opiskelua kohtaan. Muuttunut yhteiskunta opettaa jo nuoria itsessään, mutta koulu olisi hyvä saada näiden tulevaisuuden taitojen kehitystä kannustavaksi ja rohkaisevaksi paikaksi nuorille.

 

-R&A

 

 

Lähteet:

Kankaanranta Marja toim. Opetusteknologia koulun arjessa, Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 201, Kohti innovatiivisia opetuskäytänteitä s.78-81