Tee havaintoja yliopiston fyysisistä tiloista, muistele aikaisempia koulu- ja opiskelutiloja sekä valitse esimerkiksi kauppa, kirjasto, kirkko, teatteri, kahvila, jokin nähtävyys tms.. ja pohdi, miten fyysinen ympäristö on yhteydessä oppimiseen. Miten fyysellä ympäristöllä voi edistää erityisesti oppilaiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta? Millaisissa tiloissa tai maisemissa omien kokemustesi mukaan opiskelun ja oppimisen ilmapiiri on ollut positiivinen, milloin negatiivinen? Miten pystyt itse vaikuttamaan siihen, millaisissa fyysisissä tiloissa opiskelet ja opit?

 

Fyysisellä ympäristöllä on suuri merkitys yksilön oppimiseen, mutta myös esimerkiksi sosiaalisella oppimisympäristöllä on vaikutusta oppimisprosessiin.  Yhteisöllisyyttä tulisi luoda tasavertaisilla tilaratkaisuilla, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet osallistua oppimiseen. Opinto-ohjauksessa on tärkeää, että ohjattava näkee tietokoneen ruudun, jota ohjaaja käyttää. Tämä luo tunteen, että ohjausprosessi on yhdessä tekemistä. Myös luokkahuoneissa opettajan tulisi olla mahdollisimman saavutettavissa.  Esimerkiksi opettaja, joka istuu koko tunnin oman pöytänsä takia, ei välttämättä ole kovin hyvin lähestyttävissä. Oppilaiden kannalta esimerkiksi hevosenkengän muotoinen istumajärjestys on hyvä pedagoginen ratkaisu, sillä siinä oppilaiden ei tarvitse istua kenenkään takana, saati tuijottaa edessä olevan takaraivoa. Yhteisöllistä oppimista tulisikin siis kasvattaa jo olemassa olevista voimavaroista keksimällä niille uusia käyttötapoja. Opettajan tulisikin järjestää tila opetuksen mukaan eikä opetusta tilan mukaan. Innovaatioita tarvitaan koulumaailmassa yhä enemmän.

Artikkelissa on kerrottu tutkimuksesta, jossa tutkittiin videoteknologian käyttöä opetuksessa. Omissa opinnoissa olemme myös hyödyntäneet tätä. Jo ala-asteella teimme videoklippejä. Kuitenkin uskoisin, että kyseisten videoiden tekemisen taustalla oli lähinnä teknologian oppiminen, ei niinkään innovatiivinen tapa hyödyntää teknologiaa aineen oppimisessa. Artikkelissa myös kerrottiin, että opettajat kokevat teknologian edelleen aikaa vieväksi ja epäluotettavaksi, eivätkä luota omiin tietoteknisiin taitoihinsa opetuksessa. Mielestämme puute ei suinkaan ole teknologiassa vaan asenteissa sitä kohtaan.  Opettajien tulisi hyödyntää teknologiaa mahdollisimman paljon opetuksessa, sillä informaalin oppimisen kenttä koostuu suureksi osaksi lasten vapaa-ajalla käyttämistä sovelluksista. Olisi suositeltavaa saada yhdistettyä formaali- ja informaali oppimisympäristö yhdeksi suureksi oppimisen kentäksi. Ongelmaksi koituu myös teknologian tuoma eriarvoisuus, joka näkyy erityisesti informaalin oppimisen kentällä, sillä kaikilla lapsilla/nuorilla ei ole mahdollisuutta työskennellä tabletilla, jos koulu ei sitä heille kustanna. Mielestämme koulu on jäänyt kehityksessä jälkeen ja on melko muutosvastainen. Kuten videolla olikin mainittu, koulu elää vielä analogista aikaa muun maailman eläessä jo digitaalista.

Fyysisen ympäristön merkitys oppimiseen on esillä miltei kaikkialla. Esimerkiksi kaupassa opasteet, hyllyjen numerointi ja selkeys ohjaa asiakasta oikean tuotteen luokse. Isoissa ketjuissa hyllykartat pyritään pitämään samana, jotta asiakkaan on helppo mennä toiseen toimipisteeseen ja oman kokemuksen avulla löytää tietty tuote tietystä hyllyväliköstä.  Kaupan kassa on myös paikka, joka kiinnostaa monia lapsia. Lapset matkivat kassatätiä kotona leikkimällä omaa kauppaa ja usein myös haluavat kaupassa nostaa tavarat hihnalle tai maksaa itse. Jokaisella tilalla, olipa se kauppa, kirkko, koulu tai kahvila, on oma funktionsa jonka mukaan se on järjestetty toimimaan.

Omien opintojemme yhteydessä on ollut niin negatiivisia kuin positiivisia kokemuksia. Isoissa saleissa työskentely on mielestämme melko hankalaa, sillä se ei osallista oppilasta lainkaan. Pienemmissä ryhmissä ja luokkatiloissa työskentely on henkilökohtaisempaa ja oppilas pystyy itse aktiivisesti osallistumaan keskusteluihin. Omalla toiminnallaan on melko vaikea vaikuttaa siihen millaisessa tilassa opiskelee formaalin koulun kentällä. Informaalin oppimisen aikana on jokaisen oma valinta, miten tilan järjestää. Monet kokevat, että musiikin kuuntelu auttaa heitä keskittymään, kun taas koulussa tämä on vielä kiellettyä. Joillekin ryhmätyöskentely rennossa ilmapiirissä on paras keino saada tuloksia aikaan. Opettajien tulisi mielestämme tarjota monia eri vaihtoehtoja, jotta yhteisöllinen oppiminen pääsisi loistamaan. Ehkäpä tekemisen ilo on lopputulosta tärkeämpi. Varsinkin alakoulussa.Formaali koulu on ollut läpi elämämme ensisijainen oppimisympäristö, mutta opintojen edetessä ja iän kasvaessa informaali itsenäinen opiskelu on lisääntynyt. Olemme molemmat kokeneet informaalin oppimisen hyvin mieluisaksi. Oppimisympäristön mielekkyyteen vaikuttaa monet asiat, eikä vain yhtä otollista ympäristöä voi määritellä.

 

-R&A